Kävin leikkauksessa Santa Fe:n American British Cowdray (ABC) Hospitalissa. Leikkaus onnistui, olen jo kotona seuraavana päivänä ja voin nyt jo aika hyvin. Diagnoosina oli varicocele ja hydrocele.

Kun maksutakuut oli annettu kassalle, minut saatettiin kirurgian osastolle. Riisuuduin, puin "toogan" päälleni ja odottelin vaimon kanssa. Minulta vähän kyseltiin tietoja, ja lopulta pyydettiin makuulle sairaalavuoteeseen. Minut vaihdettiin toiseen vuoteeseen leikkauspuolelle saavuttaessa, käyttäen sivusuuntaista liukuhihnaa. Sitten minut parkkeerattiin toipumishuoneeseen hetkeksi. Lopulta minut kärrättiin leikkaussaliin mutkikkaita käytäviä pitkin. Sali oli täynnä porukkaa; tohtori Grinberg, kolme nukutuslääkäriä, instrumenttihoitaja ja varmaan seitsemän muuta hoitajaa. Ainakin tohtori ja anestologi tervehtivät. Minuun kiinnitettiin EKG-elektrodit, ja viimeinen muistikuvani salista liittyy siihen että happinaamarista tuleva kaasu haiskahti ja alkoi nukuttaa.

Leikkauksen sanottiin kestäneen reilun tunnin. Heräsin toipumishuoneessa aika hyvävointisena eikä ollut kipujakaan. Jalkaan olivat ilmestyneet tukialushousut. Tarkemmalla tutkimisella löytyi kaksi leikkaushaavaa.

ABC Santa Fe on varmaan hienoin sairaala missä koskaan olen ollut. Henkilökuntaa piisasi, palvelu oli ystävällistä. Ateriat olivat maukkaita, ja sai valita kahdesta vaihtoehdosta. Minulla oli oma huone telkkarilla, ja videoitakin olisi saanut vuokrata. Saleissa näkyi myös suomalaistekniikkaa, nimittäin Datex-Ohmedan pulssioksimetrejä.

Kaikella on hintansa, laskua tulee täysin kustannusten mukaan, sairaala ottaa omansa kassallaan ja lääkärit palkkionsa omallaan. Onneksi oli expattivakuutus, hintaa olisi tullut n. 3800 euroa.

Meksikossa on julkista sairaanhoitoa ja sitten tätä yksityistä. Ero on kuulemma kuin yöllä ja päivällä, julkisella puolella kuulemma haisee.