ROT13-tunniste: zrava ynaxnna ncevyyvn ncevyyvn

Jatkokirjoituksia varten perustin uuden blogin.

Sen osoite on: vivemejor.vuodatus.net

Tapaamisiin siellä, aiheena elämämme Madridissa, Espanjassa.

En päässyt vielä eroon Vuodatus.Net:istä, joten jatkan sen kanssa toistaiseksi. Sen palvelu on ollut kuitenkin suomalaista ja luotettavaa. Kiitos siitä että Firefox on täysin tuettujen selaimien joukossa! En käytä IE:tä kuin niillä junttisivuilla jotka eivät muuten toimi, koska IE on riski.

Seuraavista epäkohdista kuitenkin huomautan:

• Kuvagalleria on vähän tönkkö:
• Ei voi ladata useita kuvia kerralla
• Ei pienennä kuvia ennen siirtoa ja talletusta
• Artikkelien kirjoitus ei onnistu Nokian mobiililaitteilla, ei kunnolla edes Operamini-selaimella
• Tägit puuttuvat (vain yksi kategoria per artikkeli mahdollinen)
• Usean vuodatus.netin blogin muokkaaminen samanaikaisesti ei onnistu yhden selaimen välilehdistä
  

Rakkaat lukijani; sukulaiset, tutut, sähköpostitutut, kommentoija ja ne joista vuodatus.netin harvoin toimiva statistiikka viesti karulla kielellään.

On jäähyväisten aika.

Olen nyt Espanjassa, Madridissa, Sanchinarron lähiössä. Taustalla humisee sateen kastelema Avenida Niceto Alcala Zamora. Pienet lapset ovat nukkumassa ja vaimo on hakemassa vanhinta Suomesta. Naputtelen päivän viimeisellä tunnilla oman pöytätietokoneeni tutussa huminassa. Alhambra-oluttölkki on tyhjä.
Perusteet meksikoblogin kirjoittamiseen alkavat olla lopussa.

Kun tulimme Espanjaan Asuimme aluksi muutaman viikon hotellissa Tres Cantosissa, Madridin "läänin" pohjoisosassa - vaimon työpaikan lähellä, ja etsimme mm. asuntoa. Päädyimme Tres Cantosista etelään, Madridin kaupungin pohjoisosaan, pääasiassa koska työmatka autolla on lyhyt Sanchinarrosta Tres Cantosiin. Oma pihapläntti - vaikkakin kerrostalossa - oli yksi tärkeä valintaperuste, emmehän muuten saisi Meksikosta rahdattuja puutarhakalusteita ja grilliä mahtumaan mihinkään.

Muuttotavarat tulivat kuin tulivatkin perille, on saatu 3 MB  ADSL liittymä, puhelin, uusi telkkari. Tavarat mahtuivat sisään melkein kaikki - jouduimme antamaan ne ihanat punaiset jenkkisohvat pois ilmaiseksi, koska ne kertakaikkiaan eivät mahtuneet varastoon tai olisivat tukkineet kulun totaalisesti eteisessä, eikä kukaan edes kysynyt niitä segundamano.es:iin tekemämme ilmoituksen perusteella.

Autotkin saapuivat, ja Sancho-Ortegan Pedro Alban taitavan tullauksen ansiosta emme joutuneet maksamaan kuin terminaalikäsittelymaksut (THC) - jotka eivät kuuluneetkaan  yllättäen CIME:n tarjoukseen. M.C.I. Bureau Consulting hommaa meille kilvet - sekä vapautuksen veroista ja homologaatioprosessista - rekisteröintikuluiksi ja veroiksi jää noin tuhat euroa autoa kohden.

Minä olen nyt työnhakijana Espanjassa. SIDSA ei palkannut minua, vaikka ehdin jo toivoa. En ole kiirehtinyt työnhakua kuitenkaan, tässä on riittänyt puuhaa muutenkin, ja kyllä me pärjätään jonkin aikaa. Kesäkin on tulossa :-)

Vertailun vuoksi

Teenpä tähän nyt ensivaikutelmiin perustuvan, epäreilun ja subjektiivisen vertailun asumieni maiden välillä.

Suomi

• Asuinkorkeus merenpinnasta    0-150 m    
  
• Ruoka OK ja steriiliä
  
• Liikenne rauhallista mutta jäykkäniskaista
• Tiet normaalit
  
• Kerjäläisiä tosi vähän
• Täsmällisyys, rehellisyys ja lupausten pitävyys loistava
• Kieli Suomi
• Kauppojen valikoimat hyvät
• Kauppojen hinnat kalliit
• Liikevaihtovero 22%
• Palkkavero 36%
  
• Julkiset palvelut hyvät
• Byrokratia normaali
• 4 vuodenaikaa, viileä kevät, leuto kesä, viileä syksy ja kylmä talvi
• Urheilumahdollisuudet: Lenkkeily puistoissa ja metsissä, julkiset urheilukeskukset, yksityisklubit, kerhot...
• Laskettelumahdollisuudet: Talvella: Etelä-Suomessa vaatimattomat, Keskisuomessa kohtalaiset, Lapissa hyvät
  

Meksiko(D.F.)

• Asuinkorkeus merenpinnasta 2600 m (uskon että aiheuttaa joillekin verenpainetta)
• Ruoka tulista ja erikoista, epähygieenisyyden riski olemassa
  
• Liikenne kaaos
• Tiet huonokuntoisia, joskin usein leveitä
• Kerjäläisiä paljon
• Täsmällisyys, rehellisyys ja lupausten pitävyys kurja
  
• Kieli Español mexicano
• Liikevaihtovero IVA 15%
• Palkkavero 26%
  
• Julkiset palvelut surkeat
• Byrokratia painajaismainen
• 3 vuodenaikaa, haalea kevät, sateinen kesä ja viileä talvi
• Lämmityslaitteet ja eristys huono
• Urheilumahdollisuudet: Yksityisklubit vuosijäsenyyksin ja omat kuntosalit. Pyöräily tai lenkkeily kadulla hengenvaarallista.
  
• Laskettelumahdollisuuksia ei käytännössä ole
  

Espanja (Madrid)

• Asuinkorkeus merenpinnasta 646 m (normaali ilmanpaine, ei vaikutusta)
  
• Ruoka hyvää ja hygieenistä
  
• Liikenne rauhallista
  
• Tiet loistavia
  
• Kerjäläisiä vähän
  
• Täsmällisyys, rehellisyys ja lupausten pitävyys hyvä
  
• Kieli castellano (mikä myös espanjana tunnetaan)
  
• Liikevaihtovero IVA 8%
• Palkkavero 28%
  
• Julkiset palvelut hyvät
  
• Byrokratia kohtalaisen suuri ja hajautunut
• 4 vuodenaikaa: leuto kevät, kuuma kesä, lämmin syksy ja leuto talvi (joskus jopa lunta)
• Hyvät lämmityslaitteet, kohtalainen eristys, + ilmastointi yleinen
• Urheilumahdollisuudet: Lenkkeily puistossa, julkiset urheilukeskukset, yksityisklubit, kerhot...
• Laskettelumahdollisuudet: Lasketteluhallissa ympäri vuoden (Etelä-Suomen kaliiperi), Navacerradassa ja Valdesquissa useimpina talvina (<100 km päässä), Andorrassa (650 km) ja Kataloniassa sekä parissa muussa paikassa Erinomaiset laskettelumahdollisuudet talvella, jos vaan lunta on.

Suomi on toki synnyinmaa ja sinne varmaan joskus palataan, mutta Espanja vaikuttaa oikein mukavalta paikalta myös oleskella, varsinkin Meksikon jälkeen. Kyllä Marionin Eviva Espanja-laulun sanoissa on jotain...

Yksi merkittävä ongelma on vaan että en oikein tunne vielä ketään tästä maasta. :-/

Kunhan vielä saan aikaiseksi uuden blogin, laitan tänne vielä linkin siihen.

Taisikin mennä muutama viikko vailla kirjoituksia vaan ei tapahtumia. Minulla ei ole omaa tietokonetta käytössä. Kun nyt sain vaimon konetta lainata keskellä yötä, kerron vähän tarinaa menneistä, tiivistetysti:

Lähdin Meksikosta lasten kanssa Suomeen, vaimo jäi hoitamaan asioita loppuun Meksikoon. Minä palasin takaisin vanhaan työpaikkaani sinä päivänä (3.3.2008) kuten olin pari vuotta ennen lähtöä luvannut. Vanhin poika meni ekalle luokalle Suomessa, ottamaan kiinni Meksikon toisen luokan jälkeen. Työpaikalla puhuttiin vähennyksistä. Irtisanouduin. Vaimon työnhakuvaivat palkittiin ja hän sai töitä Espanjasta. Niinpä muutimme työnsä perässä Madridiin. Minä olen käynyt täällä jo yhdessä työpaikkahaastattelussa, muuten näytti hyvältä, mutta ei oikein palkan suhteen... toisaalta hyvä olisi jostain alkaa.

Tästä eteenpäin jatketaan seuraavasti:

• Vanhin poika käy ykkösluokan loppuun Suomessa ja tulee perässä tänne
• Muutamme vuokralle San Chinarroon kolmen makuuhuoneen asuntoon, kerrostalon alakertaan
• Rakennetaan kotia vähitellen, aluksi vuokrahuonekaluin
• Odotamme kuormaa Suomesta ensi viikolla
• Odotamme kuormaa Meksikosta toukokuun lopulla
• Odotamme autoja Meksikosta kesäkuun alussa
• Etsin töitä, syksyllä varmaan jo löytyy
• Uuden blogin perustaminen alkaa olla ajankohtaista

 

 

 

 

Viime aikoina kirjoittelu on jäänyt vähäiseksi tietokonevajeen vuoksi. Tämänkin naputtelin Nokialaisella. Olemme nyt Espanjassa, Madridin alueella, Tres Cantosin pikkukaupungissa. Muutamme lähipäivinä hotellista Sanchinarron lähiöön, Madridin kaupunkiin.

Saavuimme Suomeen tiistai-iltana hieman yli yhdeksän. Räntäsadetta ja pimeää, tuli heti kotoinen olo. Lasten isovanhemmat olivat tulleet vastaan lentoasemalle antamaan lämpimän vastaanoton. Matkamme viimeisen ajotunnin aikan kuulimme jokusen kerran "milloin ollaan perillä"-kysymyksen takapenkiltä, mutta uni voitti.
Lapset saivat jetlagin nimissä valvoa puolille öin, eikä uni tahtonut tulla senkään jälkeen. Kolmelta aamuyöstä tuli nälkä, niinpä lapset saivat yöpalaksi ruisleipää. Taisi mennä viikko ennen kuin oltiin oikeassa unirytmissä nukkumaanmenoajan aikaistuessa vähä vähältä.

Oli satanut lunta ja Hämeenlinnassa oli kauniin valkoista. Talvi oli tullut mukanamme. Minusta oli mukava kävellä pikkupakkasessa raittiissa ilmassa.

Maanatai oli muuttopäivä. Muuttomiehet saapuivat töihin puoli kymmeneltä lupauksensa mukaan.Roikuimme ennakkosuunnitelmista poiketen kotona kolmeen asti. Sitten kävimme viemässä hotellille matkalaukut ja sen mitä ruokakomerossa oli jäljellä.Söimme äidinhyvästelyaterian mäkkärillä, ja kohta lähdimmekin kohti Mexico Cityn Benito Juarezin lentokenttää.

Lentoasema ei ollut tuona maanantaina ollenkaan ruuhkainen. Menimme sujuvasti turvatarkastusten läpi - toki varusteemme purkaen. Seuraavaksi Imigracion (eli siirtolaistiskille) hakemaan lähtöleimat. Piti täyttää yksi lappu kullekin... siis ostamaan kynää ja penkille tayttelemään. Lasten mielestä siinä meni liian kauan. Kuitenkaan yksikään lapsi ei hukkunut ja sain lappuset täytettyä. Takaisin siirtolaistiskille, ja asia hoitui sujuvati ystävällisissä merkeissä. Sitten söimme hodarit ja minä otin yhden oluen.

Kun oli einehditty, lähdimmekin käpöttelemään toiseen siipeen. Saavuimme paikalle hieman check-in aikaa ennen - ja huomasimme olevamme turistiluokan jonon keulilla.

Koneessa BA:n world traveller plussassa oli sopivasti tilaa. Ainoa vain, että vanhemman pojan istuimen infosysteempi eli TV-ruutu pysyi pimeänä ja parin tunnin valituksen jälkeen taivuin vaihtamaan paikkaa. Saipa han katsoa Bee Movien ja pelata mielin määrin - matka olikin sitten rauhallista.

Lontoon päässä terminaali 4:n ja 1:n väli on aika pitkä: vartti kävellen, vartti bussilla.Ajoissa kuitenkin ehdittiin, ehdittiin vielä Giraffessa näykkimään hampurilaisia. Finnairin koneeseen päästiin ajallaan, mutta lähtöä jouduttiin hieman odottelemaan. Koneessa oli kuitenkin ihmeen kotoisaa Hesaria selatessa. Lapset eivät hesarista kiinnostuneet, vaan olivat hieman levottomia lentoonlähtöön asti. Koneessa sitten tulikin uni ja syöminen jäi sivuasiaksi.

Helsinki-Vantaalla kaikki sujui, matkatavarat heti koneesta ja ehjinä perille. Isovanhemmat odottivat lapsenlapsiaan tuloaulassa.

Muuttomiehet tulevat huomenna maanantaina 25.2.2008 klo 9:30. Eilen lauantaina tuotiin noin kuutiometri pakkaustarvikkeita: pahvia, solumuovia, teippiä ja pahvilaatikoita.

Purin itse Lundia-hyllyt. Ennalta ajattelin, että kyllä ne menee noin tunnissa per hylly, mutta taisi mennä lähemmäs kolme tuntia per hylly eli lähes työpäivä yhteensä. Taustapahvit kun eivät lähteneet irti ehijnä pienikantaisten naulojen ansioista, ja tavaroiden uudellensijoittelu laatikoihin ja muualle vei oman aikansa.

Nyt onkin sitten mietittävä, mitä niihin pariin laukkuun pakkaa sellaista joilla pärjää pahimmillaan pari kuukautta, ja toisaalta sellaista, mitä ei halua missään täpauksessa hukkuvan muuttokuorman laivamatkalla.

Lähden lasten kanssa Suomeen maanantai-iltana, vaimo jää Meksikoon vielä hetkeksi. Odotellaan tilanteen kehittymistä. Olen kuitenkin menossa töihin Suomessa 3.3.

Päivät Meksikossa käyvät vähiin, ja pitäähän lapsille aina joskus jotain pientä kivaa olla. Keksimme lähteä huvipuistoon, ja pienen harkinnan jälkeen emme menneetkään Six Flagsiin vaan Chapultepecin La Feriaan (suom. markkinat, tivoli, juhlat). Se on se huvipuisto, joka näkyy Anillo Perfericon (kehätie) ja Constituyentesin (Perustuslainsäätäjäinkadun) kulmassa - se on meiltä noin 10 km päässä eli puolessa välissä matkalla Six Flagsiin.


La Feria, Chapuletepec

Puisto on perustettu 1964 ja se oli alun perin hallituksen ylläpitämä julkinen huvipuisto. Kuvassa taustalla näkyvä puinen vuoristorata on rempattu julkisin varoin 1987. Myöhemmin puisto on myyty CIE yhtiölle.

Puisto on meksikolaisittain "ihan siisti" vaikka totesimmekin että siellä oli varmasti kivempi käydä kahden maassaoleskeluvuoden jälkeen kuin heti tuoreeltaan saapuneena. Six Flags on ehkä hieman fiinimpi, mutta ero loppujen lopuksi ei ole valtava. La Ferian sisäänpääsy on huomattavasti halvempi, mutta joihinkin laitteisiin joutuu ostamaan lisälippuja, riippuen peruslipusta.

Halpaa kuitenkin oli:

• Pase Magico, 30 laitetta (peruslippu): 49,90 pesoa
  
• Pasaporte Ecolin, 45 laitetta: 79,90 pesoa
  
• Pase platinum, lapset (kaikki lasten laitteet): 70 pesoa
• Pase Platinum, aikuiset (lähes kaikki aikuisten laitteet): 125 pesoa
• Lisäliput n. 10 pesoa / kpl

Six Flagsin 275 pesoa tavallinen ja 525 pesoa VIP ovat ihan eri luokassa!

La Feriassa oli paljon pikkulasten (alle 130 cm) laitteita. Vietimme iltapäivällä yli kolme tuntia laittaen lapsukaisia huvituksiin. Kun lämpöäkin riitti yli 25 astetta, oli mukavaa. Aikuisten kohtalona tuona päivänä oli tyytyä yhteen ajoon laitteessa, johon kaikki pääsivät (sekin lisälipulla). "Gondor" nousi hitaasti pyörien tornin nokkaan, mistä näki vähän maisemia. Lapset pitivät eniten pienistä törmäilyautoista.


Lasten törmäilyä